Johann Adolph Scheibe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johann Adolph Scheibe kirjassa Det Danske Frimureries Historie (1910).

Johann Adolph Scheibe (5. toukokuuta 1708 Leipzig22. huhtikuuta 1776 Kööpenhamina) oli saksalainen säveltäjä, musiikkiteoreetikko ja kriitikko.

Johann Adolph Scheibe oli kuuluisan urkujenrakentaja Johann Scheiben poika. Hän oli suurelta osin itseoppinut muusikko ja tiedemies. Hän aloitti uransa Hampurissa mutta vietti suuren osan elämästään Tanskassa, vuosina 1740–1747 Kapellmeisterina ja vuodesta 1766 eteenpäin hovisäveltäjänä Tanskan hovissa. Scheibe oli valistuksen ajan merkittävimpiä musiikkitieteilijöitä ja vaikutusvaltainen kriitikko, joka kannatti yksinkertaista ja ”luonnollista” kansallista saksalaista musiikkityyliä.[1]

Scheibe arvosteli vuonna 1737 voimakkaasti Johann Sebastian Bachin musiikkia syyttäen tätä akateemisen tiedon ja ”musiikin todellisen perustan ja sen kauneuden” puutteesta. Erään teorian mukaan Bach sävelsi Goldberg-muunnelmansa musiikilliseksi vasta-argumentiksi, jossa hän esitteli kykyään säveltää eri aikakauden tyylisuuntien ja muotivirtausten mukaista musiikkia.[2][3]

Scheibe sävelsi myös kantaatteja, oratorioita ja lauluja sekä instrumentaaliteoksia mukaan lukien sinfonioita ja konserttoja, joista monet ovat hävinneet.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b ”Johann Adolph Scheibe.” [vanhentunut linkki] The Concise Grove Dictionary of Music. Oxford University Press, 1994. Answers.com. Viitattu 12.3.2008. (Archive.org)
  2. Yo Tomita: The ”Goldberg” Variations music.qub.ac.uk. 1997. Arkistoitu 3.4.2005. Viitattu 2.8.2007. (englanniksi)
  3. Der Critische Musicus. I. Theil, 6. Stück, 14 May 1737, S. 46–47 (Archive.org. S. 46: „Der Herr [Bach] ist endlich in [Leipzig] der Vornehmste unter den Musicanten. Er ist ein ausserordentlicher Künstler auf dem Clavier und auf der Orgel, und er hat zur Zeit nur einen angetroffen, mit welchem er um den Vorzug streiten kan. […] Dieser grosse Mann würde die Bewunderung ganzer Nationen seyn, wenn er mehr Annehmlichkeit hätte, und wenn er nicht seinen Stücken durch ein schwülstiges und verworrenes Wesen das Natürliche entzöge, und ihre Schönheit durch allzugrosse Kunst verdunkelte.“)
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.