Avoin sisältö - Käytännön opas avoimien Creative Commons -lisenssien käyttämiseen/Käytännön ohjeita: Creative Commons -lisenssien käyttäminen

From Meta, a Wikimedia project coordination wiki
Outdated translations are marked like this.
Open Content - A Practical Guide
to Using Creative Commons Licences

<< takaisin

4. Käytännön ohjeita: Creative Commons -lisenssien käyttäminen

4.1 "Oikean" lisenssin valitseminen

Lisenssin valinta on oleellinen vaihe avoimen sisällön strategiassa. Kunkin lisenssin edut ja haitat kannattaa punnita perusteellisesti ennen aineiston lisensointia. Lisenssinantajan omien tarpeiden tulisi ohjata lisenssin valintaa. Kannattaa kysyä itseltään: Miksi haluan lisensoida työni Creative Commons -lisenssillä? Mitkä oikeudet haluan pitää ja miksi?

Päätökseen vaikuttavat motiivit ovat moninaisia. Usein lisenssin valinta kuitenkin perustuu intuitioon: "En halua kenenkään tekevän rahaa työlläni, joten käytän NC-lisenssiä." – "Julkaisija ei saa saada rahaa säätiömme julkaisuilla ja tuottaa niillä voittoa." – "En halua kenenkään peukaloivan omaa teostani, joten käytän ND-lisenssiä". Näistä perusteluita kuullaan jatkuvasti useina eri variaatioina. Vaikka ne ovat psykologisesta näkökulmasta ymmärrettäviä, ne eivät kuitenkaan ole hyvä perusta rajoittavien lisenssien valinnalle.

Jaksoissa, jotka käsittelevät NC-, ND- ja SA-lausekkeita, korostin, että käyttöoikeusrajoituksiin liittyy aina riski oikeudellisesta epävarmuudesta. Ne johtavat monimutkaisiin oikeudellisiin kysymyksiin ja estävät käyttötapoja, jotka ovat itse asiassa lisenssinantajan intressissä ja/tai jopa lisenssin sallimia (esimerkiksi tapauksissa, joissa kiinnostuneet käyttäjät eivät uskalla käyttää teosta oikeudellisen epävarmuuden takia).[1]

Tämä ei tarkoita, että kaikissa tapauksissa pitäisi päätyä käyttämään CC BY -lisenssiä, kaikkein sallivinta lisenssiä. Kuten jo mainittiin, voi olla hyviä syitä valita rajoittavampi lisenssityyppi. Koska näistä on yleensä kuitenkin myös haittaa lisenssinantajalle, on suositeltavaa huolellisesti punnita etuja ja haittoja. Tämä on erityisen merkityksellistä laajoja avoimen sisällön strategioita luodessa esimerkiksi yrityksissä tai julkisissa laitoksissa.

4.2 Lisenssin luominen

CC-lisenssin lisääminen on hyvin yksinkertaista. Ensimmäinen askel on meneminen Creative Commonsin verkkosivulle, jossa on "lisenssivalitsin."[2] Kun valitset CCPL4-lisenssiä, on vastattava kahteen kysymykseen, joilla voi määritellä tarvittavat lisenssielementit (ND, SA, NC). Tämän jälkeen lisenssivalitsin näyttää lisenssin ja vastaavat linkit lisenssin tekstin ja lyhyen testin selitys lisenssin ominaisuuksista (CC "Deed"). Lisäksi se luo automaattisesti HTML-pätkän, jonka voi lisätä verkkosivun koodiin.[3]

Lisenssivalitsin[4]

CC-lisenssit koostuvat kolmesta kerroksesta, jotka kuvataan kaaviossa Creative Commons -verkkosivustolla[5]

Kolme kerrosta[6]

Lakiteksti[7]

The Deed[8]

Pohjakerros on "Lakiteksti", eli kokoteksti lisenssisopimuksesta, kirjoitettu "lakikielellä." Tämä kerros on tärkein elementti oikeudellisesta näkökulmasta, vaikka useimmat ei-lakimiehet eivät koskaan lue sitä yksityiskohtaisesti. Keskimmäinen kerros on CC Deed, joka tunnetaan myös "selkokielisenä versiona." Deed on lyhyt yhteenveto tärkeimmistä lisenssiehdoista. Deed ei ole itse lisenssi sen oikeudellisessa merkityksessä. Se toimii vain kätevä välineenä, jonka avulla lisenssin säännöt ovat helposti ymmärrettävissä. Kuten CC ilmaisee asian: "Ajattele Commons Deediä käyttäjäystävällisenä käyttöliittymä sen sisältämään lakitekstiin, vaikka Deed itsessään ei ole lisenssi, ja sen sisältö ei ole osa itse lakitekstiä." Ylin kerros on "koneluettava versio lisenssistä." Se on koodinpätkä, joka sijoitetaan osaksi sivustoja. Sen avulla erityisesti hakukoneet voivat löytää avointa sisältöä. Lakitekstissä, keskeiset oikeudet ja velvollisuudet on tiivistetty koneluettavaan muotoon, CC Rights Expression Language (CC REL).[9]

<a rel=”license” href=”http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/”><img alt=”Creative commons License” style=”borderwidth:0” 
 src=”https://i.creativecommons.org/l/by/4.0 88x31.png”/></a><br />This work is licensed under a <a rel=”license” href=
 ”http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/”>Creative Commons Attribution 4.0 International License</a>.

4.3 Creative Commons -lisenssien liittäminen erilaisiin teoksiin

Mikä on paras tapa liittää CC-lisenssi tiettyyn työhön riippuu mediasta, jolla se on julkaistu. Perusperiaate on yksinkertainen: Lupa tulee kiinnittää tavalla, jolla kuka tahansa mahdollinen käyttäjä tunnistaa teoksen tai jopa kokonaisen julkaisun (esimerkiksi verkkosivuston tai kirjan) olevan lisensoitu tietyllä CC-lisenssillä. Käyttöoikeusmerkinnät ovat välttämättömiä käyttöoikeuksien myöntämiselle: Jos käyttäjä ei tiedä, että tiettyä teosta voidaan CC-lisenssillä, ja, mikä tärkeintä, ei tiedä lisenssin ehtoja, ei oikeuksia myönnettäisi eikä lisenssisopimusta tehtäisi. CC ei täsmennä, miten lisenssinantajan pitäisi toimeenpanna lisenssi tietyissä tilanteissa. Huomaa, että tämä kysymys ei ole sama kuin kysymys siitä, kuinka kolmannen osapuolen sisältöä täytyy attribuoida.[10] Lisenssin sijoituspaikka riippuu käyttötapauksesta. Yksi yleinen nyrkkisääntö pätee: Käyttöoikeusmerkintöjen tulisi olla niin ilmeisiä kuin mahdollista. Mitä lähempänä se on lisensoitua teosta, sitä todennäköisemmin käyttäjä sen löytää.

Täydellinen tapa sijoittaa lisenssimerkinnät esimerkiksi verkkosivuilla käytettävään valokuvaan on sisällyttää se kuvatekstiin. Hankalin ratkaisu olisi sisällyttää lisenssimerkinnät keskitettyyn paikkaan, esimerkiksi alasivuille kuten "Tietoja" tai "Käyttöehdot" -sivuille. Useimmat käyttäjät eivät löydä siten piilotettua tietoa ja lisenssi ei täten olisi voimassa.

Seuraavissa kappaleissa esitetään joitakin suosituksia tyypillisille käyttötapauksille. Tarkempaa tietoa teosten merkitsemisestä CC-lisensseillä eri yhteyksissä löytyy CC Wikistä.[11]

Lisenssin liittäminen verkkosisältöön

Verkkosivustojen tarjoajat käyttävät avointa sisältöä eri tavoin. Joissakin tapauksissa kaikki sisältö verkkosivuilla on lisensoitu samalla lisenssillä. Tässä tapauksessa voisi olla suositeltavaa toteuttaa yleinen käyttöoikeusmerkintä, esimerkiksi kunkin sivun alatunnisteeseen. Tällaisen yleisilmoituksen sanamuoto ei ole merkityksellinen. CC itse käyttää tätä ilmoitusta: "Ellei toisin mainita, tämän sivuston sisältö on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 lisenssillä."

Hyperlinkki johtaa käyttäjän CCPL4 BY -lisenssin CC Deed -sivulle. Sieltä kuka tahansa voi löytää toisen hyperlinkin koko lisenssin tekstiin. Lisäksi on suositeltavaa esittää erityinen lisenssilogo huomion kiinnittämiseksi lisenssimerkintään. Täydellinen merkintä esimerkiksi CC-sivustolla näyttää tältä:

Käyttöoikeusmerkinnät[12]

Voi olla tarpeen soveltaa erilaisia ilmoituksia johonkin eri aineistoihin. Jos CC-lisensoitu valokuva on julkaistu CC-lisensoidulla sivustolla, jonka lisensoinnin on tehnyt kolmas osapuoli eri CC-lisenssillä, tämä ero pitäisi tehdä näkyväksi. Valokuvan lisenssimerkinnän tulisi olla niin lähellä kuvaa kuin mahdollista, jotta käyttäjä ei oleta sivuston lisenssin pätevän valokuvaan. Itse asiassa olisi aiheellista sisällyttää lisenssinmerkintä valokuvan kuvatekstiin yhdessä tekijätietojen kanssa.[13]

Tämä olisi sopiva toimintatapa myös silloin, kun sivuston tuottaja julkaiseen avointa sisältöä vain toisinaan (sen sijaan että lisensoisi kaiken sisällön sivustolla samalla avoimella lisenssillä).

Lisenssimerkinnät digitaalisissa tiedostoissa tai kirjoissa

Jos kirjassa tai pdf-dokumentissa on satunnaisia avoimen sisällön teoksia (esimerkiksi satunnaisia valokuvia, tekstiä tai kaavioita), sopisi siihen edellämainittu menettely. Ihanteellisesti nämä ilmoitukset (toisin sanoen lisenssi tai tekijätiedot, jos kyseessä on kolmannen osapuolen aineistoa) tulisi sijoittaa suoraan kyseessä olevan aineiston yhteyteen, esimerkiksi alaviitteeseen tai kuvatekstiin. Lisäksi lisenssin voi upottaa pdf-tiedostoon Extensible Metadata Platformin (XMP) avulla.[14]

Vaihtoehtoisesti voi olla mahdollista keskittää merkinnät liitteeseen, jonka täytyy tällöin olla mahdollisimman kuvaileva.[15] Jos tällaiseen ratkaisuun päädyttäisiin, aineiston ja keskitetyn lisenssimerkinnän välillä tulisi olla molemminpuolinen yhteys.[16] Sen lisäksi lisenssimerkintöjen tulisi sisältää vähintään viitteen lisenssitekstiin,[17] esimerkiksi hyperlinkin CC-sivustolle. Vaihtoehtoisesti lisenssitekstin voi myös sisällyttää tiedostoon tai kirjaan.[18] Jos koko julkaisu on julkaistu samalla lisenssillä, keskitetty lisenssimerkintä olisi paras ratkaisu. Kirjassa lisenssimerkinnän voi painaa esimerkiksi kansilehdelle tai muuhun näkyvään paikkaan. Huomaathan, että mitä piilotetumpi merkintä on, sitä vähemmän todennäköistä todennäköisen käyttäjän on sitä löytää, vastoin lisenssinantajan toiveita.

Lisenssimerkinnät videoissa, musiikissa, radiossa tai TV-ohjelmissa

Riitävien lisenssimerkintöjen antaminen julkaisuihin voi olla hankalaa. Mihiin merkinnätmtulisi laittaa radiolähetyksessä? Minne laittaa merkinnöt videossa? Js sama media julkaistaan myös verkossa, helppo ratkaisu on laittaa merkinnät verkkolähteeseen. Jos näin ei voi tehdä, merkinnöt on laitettava itš teokseen. Koska esimerkiksi radio- ja poikkeavatbtoisistaan, ei tähän voi antaa yleisohjetta. Kuitenkin, koska alkuperäisen tekijän ei tarvitše noudattaa lisenssivatimuksia,[19] there are a variety of possible solutions.[20] Kuten sanottu, mitä näkyvämmin ja tarkemmin tiedot on ilmaistu, sitä todennäköisemmin käyttäjät huomaavat ne.

4.4 Kuinka avointa sisältöä löytää verkosta

Hakukoneet ovat keskeisiä avoimen sisällön löytämiseksi verkossa. Google tarjoaa erityisen avoimen sisällön hakutoiminnon, joka löytyy tarkennetusta hausta.

Tarkennetun haun käyttöoikeusvalinnalla voidaan suodattaa hakutulokset käyttöoikeuksien perusteella. Hakutuloksia voi suodataa useiden vaihtoehtoijen perusteella. Näitä ovat muun muassa sisältö, jota saa käyttää uudelleen ja muokata tai sisältö, jota saa käyttää uudelleen ei-kaupallisesti jne. Googlen kuvahaussa on sama ominaisuus.

Usein käyttäjät etsivät tietynlaista sisältöä. Tällaisessa tapauksessa sisältöalustoilta etsiminen saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa kuin yleisten hakukoneiden käyttäminen. Kuville, videolle ja jopa musiikille löytyy palveluita, joissa avoimen sisällön hakeminen on mahdollista.

Google: Tarkennettu haku[21]

(for an image please refer to https://www.google.fi/advanced_search)

A) Avointa sisältöä olevan kuvan etsiminen

Flickr on maaiman suurin valokuvausyhteisö. Alustalle on ladattu miljoonia kuvia, joista osa on CC-lisensoituja. Niiden löytämiseksi laajennettu haku tarjoaa vastaavat asetukset:

Flickr: Laajennettu haku[22]

(for an image please refer to https://www.flickr.com/search/advanced/)

Tonen suuri kuva-arkisto on Wikimedia Commons. Lähes kaikki siellä julkaistut valokuvat on julkaistu avoimin lisenssein tai ne ovat tekijänoikeudettomia.

Wikimedia Commons[23]

B) Avointa sisältöä olevien videoiden hakeminen

Vimeo-alusta on erityisesti suuntautunut avoimen sisällön tarjoamiseen. Se antaa oman sisältönsä tekijöille mahdollisuuden lisensoida teoksensa CC-lisenssillä ennen sisällön lataamista palveluun. Lisäksi, jos joku etsii tiettyä sisältöä, Vineossa on linkki "advanced filters" jonka asetuksella voi etsiä vain CC-lisensoitua disältöä.

Vimeo-haku[24]

(for an image please refer to https://vimeo.com/)

C) Avoimen sisällön hakeminen Creative Commonsin metahaku-toiminnolla

Creative Commons -sivustoilla on erityinen hakutoiminto monenlaiselle avoimelle sisällölle. Sen avulla käyttäjä voi hakea useilta eri alustoilta, kuten YouTubesta, Jamendosta (musiikkia), C SoundCloudista (musiikkia) tai Europeanasta (monenlaisia teoksia).

Creative Commons -haku[25]

5.Lopuksi

Avoimen sisällön lisensseillä on suuret mahdollisuudet tehdä tekijänoikeuksien alaisen sisällön laillisesta jakamisesta helposti toteutettavaa ja läpinäkyvää. Mahdollisista ongelmakohdista täytyy kuitenkin olla tietoinen. Tämä pätee sekä tekijänoikeuksien haltijaan että käyttäjään.

Jokaisen käyttäjän kuuluu olla tietoinen velvollisuuksistaan ja vastuistaan, ei vain noudattaakseen lakia, mutta myös kunnioittaakseen luovan työnsä avoimesti jakavien oikeuksia. Toisaalta niiden, jotka haluavat jakaa sisältöään avoimella lisenssillä, tulisi tehdä valistuneita päätöksiä valitsemistaan lisensseistä. Taipumus käyttää rajoittavia lisenssejä, kuten EiKaupallinen-lisenssejä, on ongelmallinen koko avoimen sisällön liikkeelle ja voi vaarantaa sisällön jakamisen, mikä todennäköisesti heikentää oikeudenhaltijan alkuperäisiä tavoitteita. Siksi on erittäin tärkeää miettiä tarkasti, mikä lisenssi parhaiten vastaa omia erityisiä tarpeita.

>> seuraava kappale

Huomioita

  1. Katso huomiot kappaleessa 3.5, jaksot a, b, ja c.
  2. Avaa lisenssivalitsin klikkaamalla linkkiä Tietoa lisensseistä > Valitse lisenssi Creative Commonsin suomenkielisillä sivuilla http://www.creativecommons.fi. Suora linkki valitsimeen on http://creativecommons.fi/valitse/.
  3. Online-julkaisuissa on erittäin suositeltavaa kopioida ja liittää metatagit osaksi sivuston lähdekoodia. Hyvä metatieto on välttämätöntä erityisesti hakukoneille, jotta ne osaavat tulkita lisenssitiedot oikein ja siten luoda oikeat hakutulokset.
  4. Lähde: Creative Commons, https://creativecommons.org/choose/?lang=fi.
  5. Katso: http://creativecommons.org/licenses/?lang=fi.
  6. Lähde: Creative Commons, https://creativecommons.org/licenses/?lang=fi.
  7. Lähde: Creative Commons, https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/legalcode/fi.
  8. Lähde: Creative Commons, https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/fi.
  9. Lisätietoa lisenssin upottamisesta tiedostoihin: http://wiki.creativecommons.org/XMP.
  10. Lisensoinnin toimeenpaneminen on lisenssinantajan tehtävä. Lisenssinantaja ei ole lisensoija, eli häntä eivät sido ne lisenssiehdot, joita hän käyttää teokseensa. Teokseen sisältyvien muiden teosten tekijöiden nimeämisen periaate pätee kuitenkin.
  11. Katso: http://wiki.creativecommons.org/Marking_your_work_with_a_CC _license.
  12. Lähde: Creative Commons, https://creativecommons.fi/.
  13. Vaatimuksista kolmannen osapuolen tekijätietojen ilmoittamiseksi katso kappale 3.1, jakso a.
  14. Katso: http://wiki.creativecommons.org/XMP.
  15. Kappaleen nimi voisi olla esimerkiksi "Kolmannen osapuolen aineiston lisenssimerkinnät."
  16. Tiedoksi pitäisi antaa vähintään sivunumero ja lisämäärityksiä, jos samalla sivulla on useampia teoksia.
  17. Merkinnästä tulisi ilmetä lisenssi ja sen versio. Katso esimerkki Creative Coomons -sivuston. Katso esimerkki "Lisenssin liittäminen verkkosisältöön" Creative Commons -sivustolta kappaleessa 4.3
  18. Tällainen ratkaisu tuskin soveltuu julkaisuihin, jotka sisältävät kolmansien osapuolien eri lisenssein lisensoitua aineistoa.
  19. Lisätietoa perustelusta alaviitteessä 13.
  20. Tutustu CC-julkaisuihin kunnollisten tekijämerkintöjen antamisesta: http://wiki.creativecommons.org/Marking/Users tai http://creativecommons.org.au/content/attributingccmaterials.pdf.
  21. Lähde: Google, https://www.google.fi/advanced_search.
  22. Lähde: Flickr, https://www.flickr.com/search/advanced/.
  23. Lähde: Wikimedia Commons, http://commons.wikimedia.org.
  24. Lähde: Vimeo, https://vimeo.com.
  25. Lähde: Creative Commons, http://search.creativecommons.org.