Äänestäminen on pahasta

From Meta, a Wikimedia project coordination wiki
(English) This is an essay. It expresses the opinions and ideas of some Wikimedians but may not have wide support. This is not policy on Meta, but it may be a policy or guideline on other Wikimedia projects. Feel free to update this page as needed, or use the discussion page to propose major changes.
Translate

català (ca) · English (en) · suomi (fi) · עברית (he) · italiano (it) · 日本語 (ja) · 한국어 (ko) · português (pt) · русский (ru) · 中文 (zh) · +/−

Muita esseitä Äänestäminen on pahasta


Äänestäminen on pahasta. Kaikesta ei tarvitse äänestää, ja jos mahdollista, on parempi olla äänestämättä mistään.

Tai, pikemminkin, äänestäminen itsessään ei ole pahasta, mutta kokonaisen esseen tiivistäminen yhteen lauseeseen tuppaa yksinkertaistamaan asioita.

Äänestäminen ei kannusta yhteisymmärrykseen[edit]

Se, että kiista ratkaistaan äänestämällä eikä huolellisella molempien puolien perustelujen huomioonottamisella, itse asiassa heikentää wiki-mallin mahdollistaman kiistojenratkaisuprosessin arvoa. Wikipedia ei ole demokratia. Tämä on vahvuus, ei puute. Dialektiikka on tärkeimpiä asioita, jotka tekevät wiki-mallista erityisen, ja vaikka äänestyksen järjestäminen onkin usein helpompaa kuin kaikille hyväksyttävän ratkaisun etsiminen, se ei ole juuri koskaan parempi ratkaisutapa.

Äänestäminen kannustaa yhteisöä jakautumaan kahtia välttäen keskustelua; osanottajat eivät vuorovaikuta keskenään, vaan ainoastaan valitsevat puolensa. Yhteisymmärryksen löytäminen edellyttää oman mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista sekä vastaamista muiden esiin tuomiin näkökantoihin, kunnes kaikille kelvollinen ratkaisu saavutetaan. Kukaan ei voi vastata näkökantaan, jota ei koskaan ilmaista.

Kyllä, yhteisymmärryksen löytäminen on paljon vaikeampaa kuin äänestäminen. Niin ovat useimmat tekemisen arvoiset asiat.

Äänestäminen kannustaa väärään vastakkainasetteluun[edit]

Hyvin harvoissa tilanteissa ongelmaan on ainoastaan kaksi mahdollista näkökantaa. Monimutkaisen asian yksinkertaistaminen jaa/ei-äänestykseksi johtaa väärän vastakkainasettelun. Esimerkiksi poistoäänestyksessä unohdetaan usein mahdollisuus yhdistää artikkeli toiseen. Jos huomaat äänestyksessä mahdollisen kolmannen vaihtoehdon, kannattaa asiasta ehdottomasti mainita.

Äänestäminen ei ole reilua[edit]

Yksi suurimmista ongelmista ääntestysten toteuttamisessa on sen määritteleminen, kenen ääni lasketaan. On ilman muuta selvää, että sukkanukkearmeijan luominen ja niiden käyttäminen äänestyksen manipuloimiseen ei ole reilua. Entä jos kutsuu äänestykseen kavereita, jotka eivät juuri koskaan ole muokanneet aiemmin? Entä uudet käyttäjät, jotka ovat olleet mukana vasta muutaman päivän? Tai vanhat käyttäjät, jotka eivät ole seuranneet asiasta käytävää keskustelua eivätkä välttämättä ymmärrä kaikkia äänestystä koskevia asioita? Ketkä muodostavat yhteisön, ja kuinka paljon painoarvoa pitäisi antaa kunkin osallistujan äänelle? Nämä ovat vaikeita kysymyksiä äänestyksen järjestämisessä; mikä tahansa prosessin näennäisiä virheitä korjaava metodi johtaa vääjäämättä siihen, että jokin osapuoli kokee tulleensa syrjityksi tai kaltoin kohdelluksi. Tilanteissa, joissa yksittäinen henkilö tai ryhmä on vastuussa tuloksen tulkitsemisesta, päätös saavutetaan mutta vastuu on näiden päättäjien harteilla. Tämä on vaikea tilanne etenkin niissä tilanteissa, joissa päätös ei syystä tai toisesta tiukasti vastaa äänestyslukemia. Jos taas kenelläkään ei ole viimeistä sananvaltaa, on mahdollista että kaikille jää mielikuva että jokin meni vikaan tai että lopputulos olisi ollut toinen jos äänet olisi laskettu eri tavalla. Vaikka yhteisö pystyttäisiin määrittelemään täydellisesti, minkään äänestysjärjestelmän reiluutta ei voi taata. Normaalitilanteessa, jossa äänestetään nopealla ja yksinkertaisella tavalla yksi vaihtoehto muiden joukosta, on aivan mahdollista, että tulos ei ole se, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin.

Keskustelemalla vältetään monet edellä mainituista laskemiseen liittyvistä ongelmista huomioimalla numeroiden sijaan esitettyjen perusteluiden vahvuudet ja korostamalla sitä, että päätökseen vaikuttavat ensisijaisesti perustelujen sisältö eikä pelkkä lukumäärä. Äänestys vaikuttaa ulospäin tiukan objektiiviselta, mutta sen tulos voi silti perustua väärinymmärryksiin tai vilpillisiin keinoihin. Yksinkertaiseen ääntenlaskentaan verrattuna oikean tuloksen löytäminen keskustelun perusteella ei ole helppoa ja nopeaa, mutta sen tuloksena on todennäköisempää päästä kompromissiin, joka tyydyttää mahdollisimman suurta osaa osallistujista. Keskustelussa on myös pienempi vaara, että jokin vaihtoehto voittaa vain sen takia, että sen kannattajat saavat kerättyä suuremman äänestäjäjoukon taakseen.

Äänestäminen johtaa harhaan ja aiheuttaa sekaannusta[edit]

Kuten aiemmin todettiin, äänestäminen itsessään ei ole pahasta. Äänestykset voivat olla hyödyllisiä mielipiteiden nopeaan kartoitukseen. Ongelma on se, että ihmiset luulevat tuloksen velvoittavan johonkin toimenpiteeseen sen perusteella, kuinka monta ihmistä kannattaa tiettyä vaihtoehtoa, vaikka asia ei todellisuudessa ole niin. Tässä pätee sanonta "mikä on oikein ei ole aina suosittua, ja mikä on suosittua ei ole aina oikein".

Äänestäminen saa usein erityisesti uudet käyttäjät ajattelemaan, että asioista päätetään ääniä laskemalla. Tästä johtuen englanninkielisen Wikipedian poistoäänestyksen kaltaiset prosessit ovat alttiita sukkanukkejen väärinkäytölle. Vaarana on myös, että äänestys muuttuu uusien vaihtoehtojen tullessa mukaan niin monimutkaiseksi, että tuloksista selville pääseminen voi tuntua ulkopuolisesta mahdottomalta tehtävältä.

Äänestäjät voivat tuntea itsensä harhaanjohdetuiksi, jos äänestyksen lopputulos ei ole sama kuin se, jota numeerinen enemmistö äänestäjistä kannatti. Tällaisissa tilanteissa voi olla vaikeaa ymmärtää, ettei äänestys ole yhteisymmärryksen korvike – käyttäjät alkavat helposti vaatia enemmistön kannattaman vaihtoehdon toteuttamista tuntien, etteivät he ole saaneet ääntään kuuluviin.

Katso myös[edit]

Aiheesta muualla[edit]