Movement Strategy/Recommendations/Glossary/fi
Wikimedia-liikkeen strategian suosituksissa esitetään rakenteellisia ja kulttuurisia ajatuksia liikkeemme kehittämiseksi; ne ovat polkuja kohti strategisen suunnan saavuttamista. Seuraava sanasto on laadittu määrittelemään ja selittämään suosituksissa käytettyjä termejä, erityisesti niitä, joita ei käytetä säännöllisesti liikkeessämme. Ne avaavat näkökulmia muilta aloilta ja luovat yhteyden nykyisten käytäntöjemme ja meneillään olevien maailmanlaajuisten keskustelujen välille.
Joitakin termejä on vaikea kääntää, ja ne saattavat johtaa niiden merkityksen ja tarkoituksen väärintulkintaan. Tästä syystä on viitattu määritelmiin kunkin alan hyväksytyistä lähteistä. Kun termeillä on erityinen merkitys omassa kontekstissamme, sisäisesti käytetyt määritelmät on lisätty selventämään termien käyttöä ja moninaisia merkityksiä ja sivumerkityksiä, joita termeillä voi olla.
Määritelmät kuvastavat suositusten laatimiseen osallistuneiden henkilöiden ajatuksia ja keskusteluja. Niissä tapauksissa, joissa on olemassa yhteisymmärrys ja olemassa oleva käytäntö, on annettu esimerkkejä siitä, miten termejä voitaisiin käyttää, ymmärtää ja niistä voitaisiin keskustella yhteisöissämme. Nämä esimerkit ovat mittareita, käytäntöjä ja toimia, jotka ilmentävät termien taustalla olevaa ajatusta.
Termi | Määritelmä / keskustelu | Lähde / linkki |
---|---|---|
Saavutettavuus |
Saavutettavuudella tarkoitetaan tässä tuotteiden, laitteiden, palvelujen tai ympäristöjen suunnittelua siten, että ihmiset voivat käyttää niitä kyvyistään tai saavutuksistaan riippumatta.
Liikettämme varten on olemassa keskustelusivut ja Wikiprojekteja, joiden tarkoituksena on tehdä ohjelmisto paremmin Wikipedian saavutettavuusohjeiden mukaiseksi, jotta kaikki voivat havaita, ymmärtää, navigoida, olla vuorovaikutuksessa ja osallistua vapaaseen tietoon. |
Henry, Shawn Lawton; Abou-Zahra, Shadi; Brewer, Judy (2014). The Role of Accessibility in a Universal Web. Proceeding W4A '14 Proceedings of the 11th Web for All Conference Article No. 17. ISBN 978-1-4503-2651-3. Haettu 2014-12-17. |
Mukautuvuus |
Mukautumiskyky kuvaa sidosryhmän kykyä oppia, yhdistää kokemuksia ja tietoa, mukauttaa reagointikykyään muuttuviin ulkoisiin tekijöihin ja sisäisiin prosesseihin sekä jatkaa tasaista kehitystään.
Liikkeessämme on mukautuvuutta silloin, kun päättäjien on otettava huomioon poliittiset ja sosiaaliset taustatekijät suunnitellessaan talousarvioitaan ja toimintaansa. |
Walker, B., C. S. Holling, S. R. Carpenter, and A. Kinzig. 2004. Resilience, adaptability and transformability in social–ecological systems. Ecology and Society 9(2): 5 |
Valmiuksien kehittäminen (Capacity building) |
Valmiuksien kehittäminen on prosessi, jossa yksilöt ja organisaatiot hankkivat, parantavat ja ylläpitävät taitoja, tietoja, välineitä, varusteita ja muita resursseja, joita he tarvitsevat voidakseen toimia asiantuntevasti tai suuremmalla kapasiteetilla (suuremmassa mittakaavassa, suuremmalle yleisölle, suuremmalla vaikutuksella jne.).
Liikkeessämme on pyritty kehittämään valmiuksia erityisesti kehittyvien yhteisöjen keskuudessa. Konferensseilla, kuten WikiIndaba, on tärkeä rooli afrikkalaisten yhteisöjen kannalta, sillä ne antavat mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja vaihtaa kokemuksia. Wikidata-koulutustyöpajat ovat myös esimerkki vapaaehtoisten valmiuksien kehittämisestä. |
en:Capacity building |
Yhteisö |
Tässä tekstissä yhteisöllä ei tarkoiteta ainoastaan sisältöjä tuottavia yhteisöjä vaan kaikkia liikkeemme jäseniä. On ymmärrettävä, että liike koostuu monimuotoisuudessaan useista eri yhteisöistä, eikä ole olemassa yhtä yhteisöä, johon jokainen yksittäinen henkilö kuuluisi.
Esimerkki yhteisöstä on jonkin Wikimedia-projektin tiettyä teemaa käsittelevien osallistujien yhteenlaskettu määrä. |
“Community” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Asiayhteyden määrittäminen (Kontekstualisointi) |
Kontekstualisointi tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että välineitä, toimintalinjoja ja päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen erityiset sosioekonomiset, poliittiset ja kulttuuriset olosuhteet ja tarpeet ja tehdään yhteistyötä yhteisöjen kanssa sen varmistamiseksi, että päätökset ja ratkaisut on sopeutettu niiden kontekstiin.
Esimerkki kontekstualisoinnista on kehittäjien tekemä ohjelmistojemme ja työkalujemme lokalisointi, joka tekee ohjelmistoista yhteensopivia useiden kielten kanssa ja tuottaa käännöksiä ohjelmistojen eri resursseista ja tiloista. |
“Contextualization” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Osallistuja (Contributor) |
Tässä yhteydessä osallistujalla tarkoitetaan kaikkia niitä, jotka osallistuvat liikkeen tehtävään. Se voi olla muokkaaja, Mediawikin kehittäjä, kuraattori, järjestäjä, henkilökunta, yhteistyökumppani tai kuka tahansa muu, joka sijoittaa aikaa liikkeen toimintaan. | “Contributor” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Kulttuurimuutos |
Kulttuurimuutos on organisaatiososiologian käsite. Sillä tarkoitetaan organisaation arvojen ja tapojen (eli prosessien, hiljaisen kulttuurin, viestintäkanavien, roolien ja tavoitteiden) muuttamista. Organisaation kulttuurin muuttaminen voi olla tarpeen, jos nykyinen kulttuuri ei mahdollista organisaation vision saavuttamista. | Denning, Steve (23 July 2011). “How Do You Change An Organizational Culture?“ Forbes. Jersey City, New Jersey: Forbes Media. ISSN 0015-6914. |
Yhdenvertaisuus |
Yhdenvertaisuus saavutetaan kohtelemalla kaikkia oikeudenmukaisesti heidän tilanteeseensa perustuen ja ottamalla huomioon esteet, jotka estävät heitä pääsemästä samantasoisiin saavutuksiin. Sitä ei saavuteta kohtelemalla kaikkia tasapuolisesti. | Dressel, Paula (26 March 2014). “Racial Equality or Racial Equity? The Difference It Makes”. Race Matters Institute. Roswell, Georgia: JustPartners, Inc.
Kuttner, Paul (29 October 2016) “The problem with that equity vs. equality graphic you’re using”. Cultural Organizing. Salt Lake City, Utah: Cultural Organizing Organization |
Ulkoinen |
Tässä yhteydessä ulkoisella viitataan Wikimedia-liikkeen ulkopuolisiin osallistujiin, yhteisöihin, tapahtumiin ja olosuhteisiin.
Esimerkkinä voidaan mainita kumppaniorganisaatio, joka kannattaa liikkeemme visiota ja tehtävää, esimerkiksi Amnesty Internationalin yhteistyö Wikimedian paikallisosastojen kanssa Argentiinassa, Alankomaissa, Indonesiassa, Belgiassa, Puolassa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. |
“External” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Keskukset |
Keskukset ovat tukirakenne, joka mahdollistaa yhteisen ympäristön toiminnan koordinoinnille sekä tarpeiden kartoittamiselle ja puolustamiselle yhteisöissä ja organisaatioissa, joita ne palvelevat. Ne voivat keskittyä tukemaan tiettyä aluetta tai maailmanlaajuista aihealuetta. | “Hub” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Vaikuttavuus |
Toiminnan vaikutus on sitä, millaisia seurauksia sillä on maailmaan (tarkoituksellisia ja tahattomia). Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan, miten maailma olisi erilainen, jos kyseistä asiaa ei olisi olemassa. | White, Howard (June 2009) “Theory-Based Impact Evaluation: Principles and Practice” 3ieimpact.org. New Delhi, Intia: International Initiative for Impact Evaluation. |
Osallisuus |
Yksilöiden ja ryhmien harjoittaman syrjäytymisen ja syrjinnän vähentäminen (esim. iän, yhteiskuntaluokan, etnisen alkuperän, uskonnon, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen jne. osalta) muuttamalla ympäristöä, toimintatapoja, kulttuureja ja rakenteita siten, että luodaan asianmukaiset olosuhteet monimuotoisuuden syntymiselle. | Ainscow, Mel; Booth, Tony; Dyson, Alan (2004). Improving Schools, Developing Inclusion. Lontoo: Routledge. ISBN 0–415–37236–4 |
Sisäinen |
Tässä yhteydessä sisäisellä viitataan Wikimedia-liikkeessä toimiviin ihmisiin, järjestelmiin, prosesseihin ja muihin resursseihin.
Esimerkki sisäisestä on kahden tai useamman liikkeen organisaation välinen kumppanuus, kuten Ibercoopin, WikiFrancan, WikiIndaban tai Wikidatan kaltaisten hankkeiden tiivis yhteistyö. |
“Internal” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Tietämyksen hallinta |
Järjestelmä, jolla hallinnoidaan, luodaan, kuratoidaan, jaetaan ja käytetään organisaatiolle ja sen toimintaan osallistuville ihmisille kriittistä tietoa ja varmistetaan, että tieto on helposti saatavilla.
Liikkeessämme jokaisen hankkeen ja jokaisen sidosryhmän tulisi tehdä tietämyksenhallintaa. Syntynyt sisäinen tieto on tällä hetkellä hajautettu eri jäsenjärjestöjen verkkosivuille, sisäisiin jaettuihin asiakirjoihin ja yhteisille maailmanlaajuisille alustoille, kuten Meta-wikiin. |
Servin, Géraud; De Brún, Caroline (July 2005). “ABC of Knowledge Management”. Food and Agriculture Organization of the United Nations. Wigan, UK: NHS National Library for Health. |
Mentorointi |
Oppimisen ja kehittämisen kumppanuus, jonka osapuolina ovat henkilö, jolla on syvällistä kokemusta, ja henkilö, joka haluaa oppia. Siinä missä mentori voi olla vanhempi tai nuorempi kuin mentoroitava henkilö, molemmat, sekä mentori että mentoroitava, hyötyvät keskinäisestä vuorovaikutuksesta.
Liikkeessämme mentorointia tapahtuu sekä epävirallisesti että virallisesti, monissa yhteisöissä ja jäsenyhteisöjen jäsenten välillä. Esimerkiksi Wikimedia Argentina ja CIS-A2K ovat ottaneet käyttöön mentorointiohjelmia. |
Farren, C. (2006). Eight types of mentors: Which ones do you need. PDF). MasteryWorks. Inc. |
Wikimedia-liike |
Tässä yhteydessä "liikkeellä" tarkoitetaan kaikkia sidosryhmiä kumppanijärjestöissä, projekteissa ja yhteisöissä, Wikimedia-säätiössä ja niiden yhteistyökumppaneiden taholla, jotka kannattavat avoimen tiedon arvoja. | en:Wikimedia Movement |
Periaate |
Periaate on perustavanlaatuinen väite, joka toimii systemaattisen muutoksen perustana. | “Principle” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Kestokyky |
Kyky toipua äkillisistä muutoksista, keskeytyksistä ja häiriöistä.
Esimerkki kestävyydestä liikkeessämme on yhteisöjen kyky selviytyä oikeudenkäynneistä, sensuurista ja projektien rajoittamisesta. |
Almedom, A. M.; O’Byrne, D.; Jerneck, A. Jerneck (2015). “Principles of Epistemological Accountability with Methodological Implications for Measuring, Assessing, and Profiling Human Resilience”. Ecology and Society 20(3): 9. [1] |
Resurssit |
Taloudellinen tai tuotannollinen tekijä, kuten ihmiset, materiaalit, tulot, teknologia ja muu omaisuus, jota tarvitaan toiminnan toteuttamiseen ja halutun lopputuloksen saavuttamiseen.
Liikkeessämme resursseja ovat esimerkiksi yhteisön tai jäsenjärjestön rahalliset ja inhimilliset voimavarat. |
“Resources” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Skaalautuvuus |
Skaalautuvuus on järjestelmän ominaisuus käsitellä kasvavaa työmäärää lisäämällä järjestelmään resursseja.
Meidän liikkeessämme esimerkkejä skaalautuvuudesta ovat Commonsin tai Wikidatan cross-wiki-ominaisuudet tai mahdollisuus ladata mediaa. |
Bondi, André B. (2000). Characteristics of scalability and their impact on performance. Proceedings of the second international workshop on Software and performance – WOSP '00. p. 195. doi:10.1145/350391.350432. ISBN 158113195X. |
Itseohjautuvuus |
Itseohjautuvuus korvaa organisaatioiden hierarkkisen pyramidin pienten, autonomisten tiimien keskinäisriippuvaisilla verkostoilla. Näin valta ja päätöksenteko eivät enää keskity huipulle vaan jakautuvat. | Laloux, Frederic (2015). “Self Management”. Reinventing Organizations Wiki. |
Sidosryhmät |
Kuka tahansa yksilö tai ryhmä, vapaaehtoinen tai ei, joka on sijoittanut organisaatioon inhimillistä, taloudellista tai muuta pääomaa ja joka voi vaikuttaa organisaation tavoitteiden toteutumiseen tai johon näiden tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa.
Tässä yhteydessä sidosryhmällä tarkoitetaan kaikkia niitä, jotka ovat osallisina liikkeen vision toteutumisessa. Tarkemmin sanottuna termi sisältää sekä verkko- että offline-yhteisöt, järjestäytyneet ryhmät, kuten kumppaniyhteisöt ja Wikimedia Foundation, sekä laajemman ekosysteemimme jäsenet, kuten yhteistyökumppanit ja liittolaiset. |
Määritelmä Cambridgen sanakirjasta |
Läheisyysperiaate (Subsidiarity) |
Läheisyysperiaatteen mukaan päätöksentekovalta on parasta sijoittaa (a) sinne, missä vastuu tuloksista syntyy, ja (b) lähimpään sopivaan paikkaan, jossa tuloksiin johtavat toimet toteutetaan. | Wolf, P. J. (2001). “Principle of Subsidiarity” in Smelser, Neil J.; Baltes, Paul B. (eds.) International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences. Amsterdam, Netherlands: Elsevier Ltd. ISBN 978-0-08-043076-8 via Science Direct. |
Support |
To give or be prepared to give help to someone if necessary. In this document is understood as people in the Movement being able to help each other with the necessary resources. | “Support” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Sustainability |
In this document, sustainability refers to the viability of maintaining a system or process over time and at scale. An example of sustainability is the organization of Wiki Loves initiatives with the support of volunteer communities and affiliates. These initiatives have grown multiple times and succeeded in having a high contribution ratio. |
“Sustainability” (2020). Oxford Learner’s Dictionaries. Oxford, UK: Oxford University Press. |
Third-party |
Third parties are people who interact with a system but are not the ones creating it (the first party) nor the ones it is created for (the second party). In the Wikimedia context, it usually refers to those who use or develop Wikimedia software but are not part of the Wikimedia movement themselves - for example, GLAM partners using Wikibase, businesses running MediaWiki-based websites, or MediaWiki consultants working for such businesses. All the third parties together are usually referred to as an ecosystem, since they are not aligned as a single actor, nor share an intent or common strategy, but the shared platform they use gives rise to shared goals and interests with the Wikimedia movement. | |
Underrepresented |
A group of people who are omitted or not represented in a given situation at the same level as they are represented in the larger population. Eg: In our Movement, examples of underrepresented or unrepresented people are women in all language communities, members of indigenous and LGBTQ+ communities, among others. Any group of humans is underrepresented in the measure that it does not participate in the creation of knowledge. |
DeSutter, K. L. (2013). “Minority Students in Teacher Education: Diversifying America’s K-12 Teaching Force” (pp. 501-516). In Wang, Victor X. (ed.) Handbook of Research on Teaching and Learning in K-20 Education. Hershey, Pennsylvania: Information Science Reference. ISBN 978-1-466-64250-8 |
Usability |
An attribute of quality that assesses how easy user interfaces are to learn and use by those who need to use them. This involves effectiveness, efficiency, and satisfaction in a specified context of use. In our Movement, and particularly in the MediaWiki software, the VisualEditor interface is more usable than typing Wikitext and the Content translation tool also gives a good example of how the task of translating articles becomes easier to manage. |
Nielsen, J. (2003). Usability 101: Introduction to usability. NNGroup.com. Fremont, California: Neilsen Norman Group. Jokela, T., Iivari, N., Matero, J., & Karukka, M. (August 2003). “The standard of user-centered design and the standard definition of usability: analyzing ISO 13407 against ISO 9241-11”. In Proceedings of the Latin American conference on Human-computer interaction (pp. 53-60). ACM. |
User Experience |
A consequence of a user’s internal state (predispositions, expectations, needs, motivation, mood, etc.), the characteristics of the designed system (complexity, purpose, usability, functionality, etc.) and the context (or the environment) within which the interaction occurs (organizational/social setting, the meaningfulness of the activity, the voluntariness of use, etc.). In our Movement, User Experience depends on the type of engagement — either as a reader, editor, or any other type of contributor. The online dimension of it is influenced by the platform design, the policies and rules, and interactions with others. The offline dimension is in relation to the structures, roles, and processes that govern them. |
Hassenzahl, M., & Tractinsky, N. (2006). User experience-a research agenda. Behaviour & information technology, 25(2), 91-97. |
We |
The word “we” in this document always stands for “we, the Wikimedia movement”. This “we” contains volunteers, groups, staff, and organizations who contribute to the Wikimedia vision alike. |