Strategia/Wikimedia-liike/2017/Jakso 3

From Meta, a Wikimedia project coordination wiki
Jump to navigation Jump to search
This page is a translated version of the page Strategy/Wikimedia movement/2017/Cycle 3 and the translation is 67% complete.

Other languages:
Bahasa Indonesia • ‎British English • ‎Deutsch • ‎English • ‎Nederlands • ‎Tiếng Việt • ‎Türkçe • ‎asturianu • ‎dansk • ‎eesti • ‎español • ‎euskara • ‎français • ‎italiano • ‎magyar • ‎polski • ‎português • ‎português do Brasil • ‎suomi • ‎български • ‎русский • ‎українська • ‎עברית • ‎العربية • ‎हिन्दी • ‎বাংলা • ‎ไทย • ‎中文 • ‎日本語 • ‎한국어
Revised dates
Cycle 1 (generate) Sensemaking Cycle 2 (debate) Final sensemaking Cycle 3 (Engage with New Voices content;
drafting group drafts the strategic direction)
Share and finalize Endorsement Phase 2
March 14–April 18 April 18–May 5 May 11–June 12 June 12–June 30 July August and September October Late 2017–2018


Discuss the draft strategic direction


Week 5 (click to expand or collapse)
 

Week 5 Challenge: How does Wikimedia meet our current and future readers’ needs as the world undergoes significant population shifts in the next 15 years?

Key insight 1

As the world population undergoes major shifts, the Wikimedia movement has an opportunity to help improve the knowledge available in more places and to more people. The continent of Africa is expected to have a 40% increase in population, along with improved internet access and literacy rates in the next 15 years. Spanish is expected to become the second most common language within 35 years. As new cultures and geographies become more dominant, the Wikimedia projects as they currently exist may be less relevant for the majority of the world’s population.

The insight above is based on the movement strategy research paper, Considering 2030: Demographic Shifts – How might Wikimedia extend its reach by 2030?

Key highlights from the report

  • Global population is shifting: By 2030, the global population projections are expected to reach 8.4 billion people (15% increase). While populations in Europe are expected to plateau, and the Americas will only have moderate growth (128 million more people), Africa is forecasted to increase by 40% – a total of 470 million more people.[5 1]
  • The population is aging: The median age is expected to rise from 29.6 to 33 years old. Africa will continue to be the youngest median age (moving from 19.6 years old to 21.4 years old).[5 1]
  • The global workforce is changing: The workforce is expected to reduce, as the percentage of the population aged 15-64 decreases. Attributed to decreased fertility, Europe and Northern America are predicted to undergo substantial decreases in their workforce population proportions, dropping approximately 5-6%.[5 2] Currently 25% of Japan’s population is over the age of 65, compared to 15% in the U.S.[5 3] To combat this issue, Japan has raised its working age above 65. By 2050, 32 other countries will have 25% of their populations over 65, so they may likely follow suit.[5 4]
  • Education levels are increasing: The world will become increasingly more educated with the proportion of literate people rising from 83% to 90% between 2015 and 2030. Africa will have the highest increase in literacy, rising from 62% (2015) to 80% (2030). Asia will increase its literacy rates by 7%, from 83% (2015) to 90% (2030). Europe and Northern America will retain their high literacy rates (99-100%).[5 5]
  • By 2050, Spanish moves from the fourth to the second most common language: Researchers expect the most common languages in the world to be Mandarin (#1), Spanish (#2), English (#3), Hindi (#4), and Arabic (#5). English is projected to move from the second to the third most common language by 2050.[5 6]

Key insight 2

According to recent research, readers in seven of our most active countries have little understanding of how Wikipedia works, is structured, is funded, and how content is created. This is especially true among 13-19 year olds. The research also found that readers mainly consider utility (usefulness), readability, and ‘free knowledge for every person,’ the most important attributes of Wikipedia. They associate Wikipedia least strongly with “neutral, unbiased content” and “transparency.” This represents an opportunity to increase brand awareness and knowledge.

This insight is based on the recent Brand awareness, attitudes, and usage research study. This survey was fielded in France, Germany, Japan, Russia, Spain, the UK, and the US via an online survey accessible on a PC, laptop, or device (tablet, smartphone).

Key excerpts from the research

Awareness
  • Across the seven countries, close to 80% of internet users are aware of Wikipedia when shown the logo. Spain has the highest awareness (89%) and Japan has the lowest (64%).
  • When asked “when you want to find information online what three websites do you go to most often,” Google (85% on average) is the top answer followed by Wikipedia (45%), YouTube (43%), Yahoo! (19%) and Facebook (17%).
  • Overall, 20% first found out about Wikipedia on the internet and 20% through school. There are generational differences, though: 35% of 13-19 year old internet users say they first heard about it in school, while 73% of 36-49 year old internet users say online.
Attitudes
  • Across all seven countries, internet users that are aware of Wikipedia associate it most strongly with “free knowledge for every person” (8.5 out of 10) and “useful” (8.3 out of 10). They associate Wikipedia least strongly with “neutral, unbiased content” (7.0) and “transparency” (6.9). There are strong generational differences, with 13-19 year olds giving Wikipedia lower association scores on most attributes.
  • When asked what is most important to those internet users that are aware of Wikipedia, the highest attributes are “useful,” “free knowledge for every person” and “easy to read.” What’s least important is “transparency” and “free of advertising.”
  • Across generations there is also broad agreement that “more trustworthy content” (57%), “higher quality content” (51%), “more neutral content” (44%), and “more visual content” (41%) would enhance their personal experience “a lot.”
Usage
  • Proportionately, Wikipedia finds its strongest audience in Spain where 91% of internet users 13-49 are aware of it and 89% read it. This compares to the average of internet users across all countries, 84.1% are aware of it and 81.1% read it.
  • By country, 75% of Wikipedia readers in Russia and 73% in Spain read Wikipedia weekly or more. Twenty-four percent of Russian and Spanish readers read daily. The lowest weekly readership is found in Japan and the UK (60% of readers each).
  • Overall, about half of Wikipedia readers access the site “often” from a desktop or laptop, or a smartphone. Readers ages 13-35 are much more likely to say they access Wikipedia often from a smartphone, and readers 13-19 years old are the most likely to say they often access Wikipedia through a service such as Siri or Alexa (21% of 13-19 year olds vs. 10% of 36-49 year olds).

For more information, please read the complete preliminary executive summary.

Ehdota ratkaisua

Huomaa: Yhteisön palautetta jaetaan valmisteluryhmän kanssa. Sitä käytetään myös tulevissa näkökohdissa, kun kohtaamme ja ratkaisemme näitä haasteita.

References

  1. a b "World Urbanization Prospects: The 2014 Revision". United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division. Accessed 2017-06-15
  2. Lee, Ronald, and Andrew Mason. “The Price of Maturity: Aging Populations Mean Countries Have to Find New Ways to Support Their Elderly.” Finance & Development 48.2 (2011): Pages 6–11.
  3. Schlesinger, Jacob M.; Martin, Alexander. "Graying Japan Tries to Embrace the Golden Years". Wall Street Journal. November 29, 2015. Accessed 2017-06-15.
  4. Rodionova, Zlata. "Japan’s Elderly Keep Working Well Past Retirement Age". The Independent. Retrieved 2017-06-15
  5. Country Profiles”. International Futures, Pardee Center. Accessed June 25, 2017.
  6. Graddol, David. “The Future of English: A guide to forecasting the popularity of the English language in the 21st century”. Accessed June 24, 2017
Week 4 (click to expand or collapse)
=

Haaste 4: Miten Wikimedia tulee edelleen olemaan mahdollisimman hyödyllistä maailmalle, kun tiedon luominen, esittäminen ja jakaminen muuttuvat?

Tärkein oivallus

Trendit osoittavat, että muutokset ovat tulossa kaikille - sekä kehittyville että mobiiliverkon kyllästämille - alueille.

  • Alueille, jotka ovat vasta tulossa verkkoon, paikallisten ja mobiilisisältöjen kehittäminen on vahva tilaisuus.
  • Globaalisti tuotteet kehittyvät edelleen "yksinkertaisista" verkkosivustoista, joilla on erilaiset käyttökokemukset (työpöytä, mobiililaitteet) entistä kehittyneempiin integroituihin alustoihin, joissa käytetään tekniikoita, kuten tekoäly, lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus.

Nämä trendit muuttavat sen, miten ihmiset luovat ja käyttävät tietoa.

Edellä oleva oivallus perustuu liikkeen strategiatutkimukseen,Considering 2030: Future technology trends that will impact the Wikimedia movement.

Kehittyvien alustojen tutkimus ennustaa, että alustan ja laitteen innovaatiot (mobiilit ja uudet tekniikat) vaikuttavat siihen, miten ihmiset ovat yhteyksissä, oppivat ja pysyvät ajan tasalla. Tämä ulottuu paikallisen sisällön kehityksestä sekä kehittyvillä että kehittyneillä alueilla maailmassa siihen, miten itse tekniikka muokkaa ihmisten vuorovaikutusta saaden tiedon vielä enemmän integroituneeksi jokapäiväiseen elämään. Se voi myös vaikuttaa siihen, kuka tai mikä kehittää sisältöä, ja ennustetaan, että tekoäly (AI) ja kaupalliset yritykset kehittävät enemmän multimediasisältöä, joka sopii virtuaalisiin- ja lisätyn todellisuuden laitteisiin.

Trendejä ja mahdollisuuksia liikkeellemme.

Lähitulevaisuus - mobiiliyhteys

"Internet on mobiili ja mobiili on internet", toteaa Global Mobile Trends -raportti[4 1] GSMA Intelligence. "Koko sukupolvelle Internet on nyt erottamattomasti sidoksissa mobiiliin ja päinvastoin."[4 2] Tutkijat huomaavat, että verkkoonpääsy mobiililaitteilla pysyy edelleen alhaisena, alle 40 prosentissa, suuressa osassa Aasiaa ja Saharan eteläpuolista Afrikaa. Maailman 7,3 miljardista ihmisestä vain 3,4 miljardia käyttää langatonta Internetiä, GSMA Intelligence arvioi. Yksi langattoman internetin käyttöönoton esteistä on paikallisesti merkityksellisen sisällön puute.[4 1] Tutkijat ehdottavat Wikimedia-liikkeelle, että on mahdollista auttaa paikallisten sisällöntuottajien osallistumista. Tutkijat ehdottavat myös, että Wikimedialla on mahdollisuus kehittää helpompia mobiiliratkaisuja ja luoda uusia kumppanuuksia, jotka voivat auttaa laajentamaan tavoitettavuuttamme verkkoon tulevissa maissa.

Kehittyvät alustat ja tyypit

Kahden raportin mukaan[4 3]Mary Meekerin ja Amy Webbin mukaan teknologiainnovaatioissa ja käyttötavoissa on neljä sisältötyyppiä ja alustat, jotka ovat todennäköisesti kypsyneitä vuoteen 2030 mennessä ovat:

  1. Edistysaskeleet "tekoälyssä" ja ääniohjattavissa sovelluksissa tulevat luomaan reaaliaikaisia, yksilöllisiä koulutus- ja tietopalveluja, jotka tulevat osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Tämä siirtää ihmisiä pois tekstipohjaisista järjestelmistä äänestä käynnistyviin ja ääni-vastejärjestelmiin. Innovaatiot voivat muuttaa tapaa, jolla tieto kerätään, kootaan ja tuotetaan synteettisesti.
  2. Virtuaalitodellisuus voi muuttaa radikaalisti ihmisten vuorovaikutusta tiedon kanssa. Näihin kiehtoviin elämäntuntuisiin kokemuksiin tekstiin perustuvaa tietoa on vaikea integroida. Avointa lähdekoodia sisältävä vaikuttava sisältö voi kuitenkin olla nykyisille tai tuleville sisarushankkeille mahdollisuus ja strukturoitu data saattaa olla ihanteellista näihin tarkoituksiin.
  3. Lisätty todellisuus ja puettavat laitteet lisäävät päälle tasoja käyttäjän näkemykseen maailmasta. Tämä trendi voisi antaa käyttäjille välittömän ja toimivan pääsyn Wikimedian sisältöön ja mahdollisesti mullistaisi koulutuksen, harjoittelun ja monia muita aloja.
  4. Vanhemmat offline-viestintämuodot voivat silti jatkaa olemistaan ja kasvaa, koska yksityisyydestä verkossa on huolta ja halu olla olematta aina yhteydessä.

Mahdolliset kielteiset seuraukset

Lopuksi tutkijat jakavat potentiaalisia kielteisiä seurauksia:

  • Kun tekoäly luo sisältöä, se voi luoda uutta sisältöä lähteistä, joissa oli ihmisen puolueellisuutta, säilyttäen näin puolueellisuuden.
  • Kun ihmiset hakevat ja vastaanottavat enemmän sisältöä omien mieltymystensä mukaisesti, he alkavat menettää pääsyä muuhun, mahdollisesti erilaiseen sisältöön
  • Ylikuormitus tiedosta, joka on käytettävissä joka hetki, voi johtaa vähempään kykyyn käsitellä kriittisesti uusia tietoja
  • Digitaalinen jakautuminen - verkko-informaatiota saaviin ja niihin, jotka eivät sitä saa - leviää yhä laajemmin kaikissa yhteiskunnissa
  • Uudet laitteet virtuaalitodellisuudelle, lisätylle todellisuudelle ja henkilökohtaiset avustajat voivat lisätä maksullisten ja omaperäisten sisältöjen ja alustojen luomista. Jos näin tapahtuu, käyttäjät voivat palata passiivisen kuluttajan rooliin sisällöntuottajan sijasta, joka johtaa vähemmän neutraaliin, vapaaseen tietoon.
  • Arkistoijien, kasvattajien ja historioitsijoiden voi olla vaikeampi ylläpitää ja käyttää näitä monenlaisia tietoja ja sisältöjä

Lähteet

  1. a b "Global Mobile Trends". GSMA Intelligence, October 2016. Accessed June 27, 2017.
  2. "Global Mobile Trends," slide 8
  3. NOTE: The numbered list 1-4 was drawn from two reports: Mary Meeker, "Internet Trends Report 2017". Kleiner Perkins. May 31, 2017. Accessed June 27, 2017. Amy Webb, “2017 Tech Trends Annual Report”. Future Today Institute, 2017. Accessed June 27, 2017.
Week 3 (click to expand or collapse)
 

Viikon 3 Haaste: Kun Wikimedia katsoo kohti vuotta 2030, miten voimme torjua vääristyneiden tietojen lisääntymistä?

"Osana Wikimedia 2030 -strategiaprosessia Wikimedia-säätiö työskentelee riippumattomien tutkimuskonsulttien kanssa ymmärtääkseen keskeiset trendit, jotka vaikuttavat vapaan tiedon tulevaisuuteen ja jakavat nämä tiedot liikkeen kanssa. Nämä kaksi raporttia valmistelivat Dot Connector Studio, Philadelphiassa sijaitseva median tutkimus- ja strategiayritys, jossa keskitytään siihen, miten uusia alustoja voidaan käyttää yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, ja Lutman & Associates, St. Paulissa sijaitseva strategia-, suunnittelu- ja arviointiyritys, joka työskentelee kulttuurin, median ja hyväntekeväisyyden leikkauspisteessä."

Tärkein oivallus

Valetiedon suuntaukset ovat lisääntymässä ja voivat haastaa Wikimedian kyvyn löytää luotettavia tietolähteitä.

Tutkielmassaan "Ajatellen vuotta 2030: Valetieto, todentaminen ja propaganda",[3 1]tutkijat ovat luokitelleet väärän informaation suuntaukset kahteen luokkaan: sisällön lähteisiin ja kuinka sisältö on saatu. Kumpaakin varten he tarkastelivat kolmea globaalia vaikuttajaa: teknologiaa, hallituksia ja politiikka sekä kaupankäyntiä.

Erityisesti tutkijat ovat tunnistaneet seuraavat suuntaukset ja miten ne vaikuttavat tulevaisuuteemme:

  • Teknologia muuttaa sitä, kuinka sisältö tuotetaan ulkoisista lähteilsä, koska tekoälyä käytetään tiedon luomisen ja analysoinnin nopeuttamiseen. Vaikka tämä voi helpottaa lähteiden löytämistä ja laadukkaita muokkauksia, se voi myös luoda enemmän puolueellisia lähteitä tai harhaanjohtavaa sisältöä. Tämä voisi tulla entistä suuremmaksi ongelmaksi, kun tekoäly voi alkaa käyttää väärää informaatiota "tosiasiana", kun se yhdistää tietoja ja luo enemmän sisältöä.[3 2] Tämä voi haastaa Wikimedistien kykyä tarkistaa lähteitä ja ylläpitää korkealaatuista sisältöä.
  • Teknologia siirtyy todennäköisemmin henkilökohtaisempiin käyttöliittymiin (mobiililaitteet, puettavat laitteet, ääniperusteiset virtuaaliapulaiset) ja pääsy Wikimedian sisältöön tulee yhä vaikeammaksi nykyisellä alustalla.
  • Globaalia sananvapautta haastetaan voimakkaasti."2017 World Press Freedom Index – tipping point?" April 26, 2017. Updated May 15, 2017. Accessed May 28, 2017.</ref> [3 3] [3 4] [3 5] [3 6] [3 7] Jotkut yritykset, hallitukset ja poliitikot tarkoituksellisesti levittävät vääriä tai harhaanjohtavia tietoja saadakseen ihmisiä vakuuttuneeksi ja vaikuttaakseen heihin omaksi hyödykseen. Tämä menee pelkkää tekstiä pitemmälle, koska tekniikka helpottaa muun median (ääni, video, kuvat) manipuloinnin. Tämä heikentää yleistä tiedon verkostoa ja saattaa vaikeuttaa Wikimediaa pysymään neutraalina ja viittaamista puolueettomiin asiakirjoihin.
  • Pyrkimykset Wikimedia-sisällön sensuroimiseen ovat laskussa, mutta jotkut hallitukset (kuten Kiina tai Turkki) jatkuvat sensurointia laajalti. "HTTPS" -tekniikan käyttöönotto on vaikeuttanut yksittäisten sivujen estämistä. Tämä on auttanut lyhyellä aikavälillä, mutta uusia antisensuuri-välineita ja -menetelmiä on kehitettävä edelleen.
  • Sosiaalisen median yritykset, kuten Twitter ja Facebook, ovat kasvaneet ja tuleet valetiedon levittämisen kanaviksi henkilökohtaisten verkostojen kautta, samalla kun luottamus vakiintuneisiin instituutioihin on vähentynyt. Innovaatiot ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että valetiedolle tehdään totuudellisuustarkistus, jotta jaettava tieto on neutraalia ja oikeaa.
  • Koska kaupalliset yhtiöt edelleen kehittävät suljettuja sovelluksia, tuotteita ja alustoja, luotettavien lähteiden löytäminen voi vaikeutua ja Wikimedian sisältö saattaa olla vähemmän saatavilla. (Huomaa, että tätä aihetta kehitetään edelleen tulevassa tutkimuksessa.)

Valetiedon tutkimus suggests potential solutions to these issues. Kun tarkastelet tutkimusta, keskustele siitä, miten luulet, että voimme liikkeenä auttaa maailman pyrkimystä luotettavaan, vapaaseen ja neutraaliin tietoon.

Lähteet

  1. Considering 2030: Misinformation, verification, and propaganda
  2. Bilton, Nick. "Fake news is about to get even scarier than you ever dreamed". Vanity Fair. January 26, 2017. Accessed May 30, 2017.
  3. Nordland, Rod. "Turkey's Free Press Withers as Erdogan Jails 120 Journalists." The New York Times. November 17, 2016. Accessed June 7, 2017.
  4. Reporters Without Borders. "Journalism weakened by democracy's erosion". Accessed May 29, 2017.
  5. Paul, Christopher and Miriam Matthews. The Russian "Firehose of Falsehood" Propaganda Model: Why It Might Work and Options to Counter It. Santa Monica: RAND Corporation, 2016.
  6. Broderick, Ryan. "Trump Supporters Online Are Pretending To Be French To Manipulate France's Election". BuzzFeed News. January 24, 2017. Accessed June 7, 2017.
  7. Tufekci, Zeynep. "Dear France: You Just Got Hacked. Don't Make The Same Mistakes We Did". BuzzFeed. May 5, 2017. Accessed June 7, 2017.
Viikko 2 (klikkaa suurentaaksesi tai pienetääksesi)
 

Viikon 2 Haaste: Kuinka voisimme kerätä kaiken tietämyksen, kun suurta osaa siitä ei voida todentaa perinteisillä tavoilla?

Tärkeimmät oivallukset

Suuri osa maailman tiedosta on vielä dokumentoimatta sivuillamme, ja se edellyttää uusia tapoja yhdistää ja tarkistaa lähteitä.

Nykyinen "luotettavien lähteiden" määritelmä perustuu käytäntöihin, jotka ovat juurtuneet länsimaiseen kulttuuriin, jossa tieto ja historia on dokumentoitu kirjoitettuun muotoon vuosisatojen ajan. Tämä ennakkoasenne - sellaisten lähteiden hyväksi, jotka ovat helposti saatavilla vain osassa maailmasta - on ristiriidassa näkemyksen kanssa, joka käsittää "kaiken tietämyksen summan".

Esimerkiksi monista afrikkalaisista kulttuureista on hyvin vaikea löytää luotettavia toissijaisia lähteitä joko siksi, että kyseistä tietoa on perinteisesti jaettu suullisesti tai koska kirjallisia asiakirjoja luotiin kolonialististien näkökulmasta.[2 1] Jotkin organisaatiot keskittyvät tällaisen suullisen tiedon dokumentointiin eri muodoissa ja niiden työtä voitaisiin käyttää lähteinä sivustoissamme, jos löytäisimme keinon integroida ne helposti.[2 2][2 3]

Wikimedian käyttäjinä meistä on tullut asiantuntijoita tunnistamaan luotettavia lähteitä, jotka tulevat perinteisistä kanavista, kuten akateemiset vertaisarvioidut lähteet ja lehdistö. Viime viikon strategiahaasteessa mainittiin, että lukijat ovat siirtymässä ensisijaisesta luottamuksestaan tällaisiin "arvostettuihin" organisaatioihin, ja sen sijaan käyttävät enemmän lähteinä yksilöitä, joihin he luottavat.[2 4] Tämä suuntaus voisi olla mahdollisuus Wikimedian käyttäjille kuvitella vähemmän kulttuurisesti rajoittavia lähteiden hakemismenetelmiä ja myös paremmin palvella lukijoiden muuttuvia odotuksia.

Lue transkriptio tai katso video Uzo Iweala, Nigerian author and movement strategy advisor, interviewed by Zack McCune, 14 June 2017

Lue transkriptio tai katso video Adam Hochschild, Co-Founder, Mother Jones, interviewed by Katherine Maher, 16 June 2017

Luottamuksellisten tietojen löytäminen ja jakaminen ovat jatkuvasti kehittyneet.

Lue ja keskustele blogikirjoituksesta 7. heinäkuuta, How the discovery and sharing of trusted information have evolved, toisena näkemyksenä.


Lähteet

  1. Uzo Iweala, Nigerian author and movement strategy advisor, interviewed by Zack McCune, 14 June 2017
  2. The People’s Archive of Rural India documents the occupational, linguistic, and anthropological diversity of India, in a storytelling way with images, text, and video. Adam Hochschild, Co-Founder, Mother Jones, interviewed by Katherine Maher, 16 June 2017
  3. LEAP Africa captures the memories of historical leaders that are mostly oral traditions, who have little evidence in the documented histories written by colonists. 58 expert summaries (June 2017), line 10
  4. Indonesia research findings draft May 2017
Viikko 1 (Laajenna tai pienennä klikkaamalla)
 

Viikko 1 Haaste: Miten yhteisömme ja sisältö pysyvät tärkeinä muuttuvassa maailmassa?

Tärkeimmät oivallukset

Läntinen tietosanakirjan malli ei palvele kaikkia niitä ihmisiä, jotka haluavat oppia.

Etnografisen tutkimuksen ja asiantuntijoiden haastattelujen mukaan nykyiset ja tulevat lukijat haluavat oppimisen alustan, joka ylittää Wikipedian nykyisen tietosanakirjamaisen muodon ja sen länsimaiset normit..[1] Asiantuntijat ovat kertoneet, että muodollinen koulutusjärjestelmä ei toimi hyvin monessa paikassa, etenkin - mutta ei vain - kehittyvissä maissa. Ihmiset etsivät uusia tapoja oppia ylittämään resurssi- tai infrastruktuurihaasteet, joita he kohtaavat.[2] Wikipedia ja sen sisarprojektit on suunniteltu tällä hetkellä web-kohteiksi rikkaan tietovarannon selailua varten, mutta monet lukijat ovat kiinnostuneita saamaan vastauksia tiettyihin kysymyksiin.[3] Monet, jotka etsivät tietoa verkossa, etsivät lyhyitä, itsenäisiä ja/tai visuaalisia tapoja löytää sisältöä ja hankkia uusia taitoja.[3] Wikipedian nykyinen pitkäjänteinen, syvällinen, runsastekstinen tietosanakirja-artikkelimuoto ei ehkä vastaa näihin muuttuviin tarpeisiin. Se ei myöskään vielä tarjoa tilaa muille oppimistavoille.[4]

Tiedon jakamisesta on tullut erittäin sosiaalista kaikkialla maailmassa.

Sekä etnografinen tutkimus että tietoisuus- ja käyttötutkimuksen tulokset osoittavat, että älypuhelimin varustetut nuoret etsivät ja jakavat tietoa uusilla tavoilla. Tämä on uusin tavoiteltava ihmisryhmä..[5] He ovat syvästi mukana sosiaalisen median ja viestintäsovellusten käytössä ja he haluavat jakaa ja keskustella informaatiosta jo käyttämiensa alustojen kautta..[6] Asiantuntijat väittävät uusien suuntausten nousevan. Esimerkiksi monet nuoret näkevät tiedonhaun viestintäsovellusten kyselyillä ystäville ja verkostoille samanveroiseksi kuin henkilökohtainen keskustelu, tosin nopeammin ja laajemman ryhmän kanssa.[6] Epäluottamus ja epäilys ovat levinneet niin laajalle, että "luotettavat lähteet" hylätään usein: nuoret luottavat yhä enemmän ihmisiin verkostoissaan, joiden arviointikykyä ja älyllistä rehellisyyttä he kunnioittavat perinteisiä "kunnioitettavia" instituutioita ennemmin.[3] Nämä muutokset saattavat uhata Wikipedian merkitystä suurelle yleisölle, jota olemme perinteisesti palvelleet.

Keskeiset oivallukset tarinoina

Koska erilaiset mielet toimivat eri tavoin, jotkut ihmiset saattavat mieluummin miettiä näitä haasteita näiden henkilökohtaisten tarinoiden kautta (huomaa, että nämä ovat fiktiivisiä hahmoja tutkimustulosten perusteella).

Tapaa Michael ja Annisa, kaksi teini-ikäistä eri puolilta maailmaa ja erilaisista elämänoloista (Laajenna tai supista klikkaamalla)
Michael on teini-ikäinen poika, joka asuu Washington DC:ssä, Yhdysvalloissa. Hänellä ja kaikkilla hänen ystävillään on älypuhelimet, ja he käyttävät niitä yhteydenpitämiseen, mielenkiintoisen sisällön jakamiseen ja hakeakseen tietoa koulua varten. Vaikka Michael ja kaikki hänen ystävänsä ovat tietoisia Wikipediasta, he lukevat huomattavasti pienemmällä todennäköisyydellä Wikipediaa kuin heidän vanhempansa (46% vastaan 72% lukee sitä viikoittain tai useammin)..[7] Kun he niin tekevät, etsivät he tiettyä aihetta (41% ajasta) tai se auttaa heitä opiskelussa (23% ajasta). YouTube on hänen Top 3 -listassaan verkkosivustoissa. Hän ei muista aikaa ilman sosiaalista mediaa, ja hän ja hänen ystävänsä ovat aina verkossa älypuhelintensa kautta.[8] "Facebook on vanhuksille" ja SnapChat on Michaelin suosituin tapa olla vuorovaikutuksessa ja jakaa sisältöä ystävien kanssa. Hän saa tietoa eri laitteista, pöytätietokoneesta Sirin kuunteluun puhelimesta tai Amazon Echo:on perheensä olohuoneessa. Kuten hänen vanhempansa, Michael arvostaa sitä enemmän, että sisältö on hyödyllistä, kuin jos se on laadukasta tai vapaata ja neutraalia.[7]

Annisa on 15-vuotias tyttö Bandungin kaupungista Indonesiassa. Hänen perhettään pidetään varakkaana ja hänellä on onni saada älypuhelin (hän on yksi niistä 21 prosentista maan koko väestöstä[9]). Hänen perheellään ei ole pöytäkonetta, joten hän käyttää puhelintaan etsiäkseen kouluun tarvitsemiaan tietoja. Useimmiten hän käyttää WhatsAppia yhteydenpitoon ystäviensä kanssa ja jakaa tietoja paikallisella kielellään. Hänen perheensä ja ystävänsä ovat hyvin kontakteissa ja sosiaalisia, joten hänen puhelimensa on siihen laajennus. Hän uskoo tietoon, jota hän vastaanottaa seuraamiltaan ystäviltä ja ihmisiltä. Joskus hän käyttää englanninkielisiä hakutuloksia, jotka näyttävät sisältöä Wikipediasta, mutta hän ei tiedä, että tämä on Wikipediasta. Hän ja hänen ystävänsä jakavat tiedonpätkiä, jotka sopivat heidän matkapuhelimiinsa, ja jotka antavat juuri sen informaation, jota he tarvitsevat. Internetin selaaminen uusien asioiden löytämiseksi ei vain ole sitä, mitä hän tekee.

Lähteet